Viestinnän asiantuntija, osakas

Viisi vinkkiä verkkotekstin kirjoittajalle

Nykyään melkein jokainen asiantuntija tuottaa sisältöjä yhteisönsä verkkosivuille. Vasta vähitellen on herätty siihen, että verkkokirjoittaminen vaatii erillistä opastusta ja ohjeita.

Saan työssäni kouluttaa verkkoviestintää ja sparrata asiantuntijoita tuottamaan sisältöjä verkkoon. Välillä olen päässyt myös kokoamaan sisällöntuotanto-ohjeita tukemaan koko organisaation verkkoviestintää.

Vaikka joka yhteisöllä on omat erityispiirteensä liittyen mm. tavoitteisiin, viestinnän sävyyn ja verkkosivualustaan, perusasiat verkkokirjoittamisessa ovat aina samat.

Tämän ohjelistan voi käydä läpi vaikka aina, kun on laskemassa kädet näppäimistölle.

1. Kirjoita lukija mielessä

Kirkasta ensin itsellesi tekstin tavoite ja vastaanottaja. Pohdi vaikka ihan kirjallisesti tekstitiedoston yläkulmaan vastaukset apukysymyksiin:

  • Miksi kirjoitat? Mikä on tekstin tehtävä?
  • Kenelle kirjoitat, kuka tekstisi lukee? 
  • Mitä tietoa vastaanottaja erityisesti tarvitsee tai etsii?

Tähän tyyliin: ”Tämän tekstin tavoite on herätellä yhteisöjä siihen, että asiantuntijoille on hyvä tarjota tukea verkkosisältöjen luomiseen. Tekstin lukijoita ovat mm. Noonin uutiskirjeen tilaajat, eli eri yhteisöjen viestijät ja asiantuntijat. Etenkin asiantuntijat kaipaavat vinkkejä verkkotekstien kirjoittamiseen.”

Kun tekstin tavoite ja vastaanottaja ovat kirkkaina mielessä, on helpompi miettiä tekstille sopiva näkökulma ja lukijaa palveleva rakenne. 

Hyvä verkkoteksti muistuttaa uutistekstiä, sillä se käy määrätietoisesti suoraan asiaan sekä pääotsikossa, mahdollisessa ingressissä että leipätekstin alussa. Tärkeimmästä ytimestä siirrytään kohti taustoittavaa ja hienosyisempää tietoa. 

Tarjoa lukijalle heti se, mikä häntä kiinnostaa.

2. Otsikoi verkkoteksti saavutettavasti

Hyvä verkko-otsikko on saavutettava ja hakukoneoptimoitu. Usein nämä ovat yksi ja sama asia.

Saavutettava pääotsikko (h1) on informatiivinen, usein jopa lausemainen. Pääotsikon tehtävä on kiteyttää se, mistä koko tekstissä on kyse. Saavutettavien väliotsikoiden (h2, h3) tehtävänä on rytmittää tekstiä ja toimia kutsuvina sisäänkäynteinä tekstiä silmäilevälle lukijalle. Oikein tägitetyt (ennalta määriteltyjä h-tyylejä käyttävät) väliotsikot voi ”silmäillä” myös ruudunlukuohjelmalla.

Hakukoneoptimoitu otsikko sisältää olennaisia avainsanoja, eli sellaisia sanoja, joilla lukija voisi etsiä tietoa. Esimerkiksi tässä bloggauksessa pääotsikossa on käytetty sanoja ”verkkoteksti” ja ”kirjoittaja” ja väliotsikoissa ”verkkoteksti”, ”lukija”, ”saavutettava”, ”linkkijaot”.

3. Jaksota teksti silmäiltäväksi

Kulutamme verkkotekstejä vauhdikkaasti ja silmäillen. Vain harvoin jaksamme syventyä lukemaan tekstistä joka sanan. Siksi on tärkeää, että verkkoteksti tarjoaa lukijalle sekä silmäiltävää että taukoja, joista hypätä mukaan uudestaan. 

Väliotsikoiden lisäksi silmäilyä tukevat mm. lyhyet virkkeet, lyhyet kappaleet, listat ja kuvaelementit.

Varmista, että kännykällä selatessa tekstikappaleet eivät täytä koko ruutua, vaan lukija näkee kapeaksikin skaalatusta tekstistä aina kappaleiden alun ja lopun.

4. Linkitä muihin sisältöihin

Hyvä verkkoteksti käsittelee vain yhtä aihetta. Jos teksti lähtee rönsyilemään ja tai jos tuntuu vaikealta keksiä koko tekstin kokoavaa pääotsikkoa, voi olla jopa parempi jakaa teksti useammaksi verkkosisällöksi.

Verkossa on helppo ristiinlinkittää tekstien välillä ja ketjuttaa esimerkiksi artikkelisarjoja. Useimmiten on fiksua joka tapauksessa avata lukijalle uusia ovia tekstin lopuksi esimerkiksi ”Lue lisää” -listan avulla.

Muista linkittää verkossa saavutettavasti. Ohjeita tähän löytyy esimerkiksi Celian Saavutettavasti-sivustolta.

5. Tarkista linkkijakojen mukana lähtevät tiedot

Useimmiten verkkosisältöjen äärelle tullaan linkkien kautta, esimerkiksi kun joku jakaa tekstin somessa tai Google tarjoaa sitä hakutuloksena tiedon etsijälle.

Onkin tärkeää, että tekstistä lähtevä linkkijako on riittävän houkutteleva. Nykyään moniin verkkopalveluihin lähtee linkin mukana:

  • pääotsikko (n. 60–65 ensimmäistä merkkiä)
  • leipätekstin alkua
  • kuva.

Linkkijakojen tarkistamiseen löytyy verkosta hyviä työkaluja, esimerkiksi Facebookilla on oma linkkitestinsä. Tarkista linkkijaon toimivuus aina jo tekstin julkaisun yhteydessä, sillä linkin mukana lähteviä tietoja ei voi somessa jälkikäteen korjata.

Kaipaatko tukea verkkoviestintään?

info@noonkollektiivi.fi 

Lue muita blogitekstejämme

5 vinkkiä tehokkaaseen mobiilivideokuvaukseen

Riitta Supperi

Videoiden merkitys viestinnässä kasvaa jatkuvasti, ja älypuhelimet ovat muuttaneet jokaisen potentiaaliseksi videontekijäksi. Nykyiset puhelimet tallentavat ammattimaista kuvaa ja ääntä, mutta pelkkä hyvä laite ei takaa vaikuttavaa lopputulosta. Lue ammattilaisen vinkit!

Uusin tuulin kohti kevättä

Johanna Lassy-Mäntyvaara

Helmikuu alkoi meillä Noonissa uusien tuulien puhaltaessa! Noonin toimitusjohtajan rooliin hyppäsi kokenut viestinnän konkari Johanna Lassy-Mäntyvaara, joka liittyy samalla myös Noon Kollektiivin tekijäjoukkoon. Johanna vastaa kysymyksiin itsestään, taustastaan ja ajatuksistaan Noonin ruorissa sekä valottaa samalla muita uusia rooleja, joita alkuvuosi on tuonut tullessaan.
Miten saan johdon viestimään muutoksesta?

Johtaja muutoksen keskellä – miten viestit?

Noora Jokinen

Emännöin taannoin Noon Kollektiivin webinaaria muutosviestinnästä. Saimme osallistujilta runsaasti ennakkokysymyksiä. Yksi aihepiiri pomppasi esiin kymmenien kysymysten joukosta ja sai minut huolestumaan.