Kulutamme verkkotekstejä silmäillen.
Viestinnän asiantuntija, osakas

Viisi vinkkiä verkkotekstin kirjoittajalle

Nykyään melkein jokainen asiantuntija tuottaa sisältöjä yhteisönsä verkkosivuille. Vasta vähitellen on herätty siihen, että verkkokirjoittaminen vaatii erillistä opastusta ja ohjeita.

Saan työssäni kouluttaa verkkoviestintää ja sparrata asiantuntijoita tuottamaan sisältöjä verkkoon. Välillä olen päässyt myös kokoamaan sisällöntuotanto-ohjeita tukemaan koko organisaation verkkoviestintää.

Vaikka joka yhteisöllä on omat erityispiirteensä liittyen mm. tavoitteisiin, viestinnän sävyyn ja verkkosivualustaan, perusasiat verkkokirjoittamisessa ovat aina samat.

Tämän ohjelistan voi käydä läpi vaikka aina, kun on laskemassa kädet näppäimistölle.

1. Kirjoita lukija mielessä

Kirkasta ensin itsellesi tekstin tavoite ja vastaanottaja. Pohdi vaikka ihan kirjallisesti tekstitiedoston yläkulmaan vastaukset apukysymyksiin:

  • Miksi kirjoitat? Mikä on tekstin tehtävä?
  • Kenelle kirjoitat, kuka tekstisi lukee? 
  • Mitä tietoa vastaanottaja erityisesti tarvitsee tai etsii?

Tähän tyyliin: ”Tämän tekstin tavoite on herätellä yhteisöjä siihen, että asiantuntijoille on hyvä tarjota tukea verkkosisältöjen luomiseen. Tekstin lukijoita ovat mm. Noonin uutiskirjeen tilaajat, eli eri yhteisöjen viestijät ja asiantuntijat. Etenkin asiantuntijat kaipaavat vinkkejä verkkotekstien kirjoittamiseen.”

Kun tekstin tavoite ja vastaanottaja ovat kirkkaina mielessä, on helpompi miettiä tekstille sopiva näkökulma ja lukijaa palveleva rakenne. 

Hyvä verkkoteksti muistuttaa uutistekstiä, sillä se käy määrätietoisesti suoraan asiaan sekä pääotsikossa, mahdollisessa ingressissä että leipätekstin alussa. Tärkeimmästä ytimestä siirrytään kohti taustoittavaa ja hienosyisempää tietoa. 

Tarjoa lukijalle heti se, mikä häntä kiinnostaa.

2. Otsikoi verkkoteksti saavutettavasti

Hyvä verkko-otsikko on saavutettava ja hakukoneoptimoitu. Usein nämä ovat yksi ja sama asia.

Saavutettava pääotsikko (h1) on informatiivinen, usein jopa lausemainen. Pääotsikon tehtävä on kiteyttää se, mistä koko tekstissä on kyse. Saavutettavien väliotsikoiden (h2, h3) tehtävänä on rytmittää tekstiä ja toimia kutsuvina sisäänkäynteinä tekstiä silmäilevälle lukijalle. Oikein tägitetyt (ennalta määriteltyjä h-tyylejä käyttävät) väliotsikot voi ”silmäillä” myös ruudunlukuohjelmalla.

Hakukoneoptimoitu otsikko sisältää olennaisia avainsanoja, eli sellaisia sanoja, joilla lukija voisi etsiä tietoa. Esimerkiksi tässä bloggauksessa pääotsikossa on käytetty sanoja ”verkkoteksti” ja ”kirjoittaja” ja väliotsikoissa ”verkkoteksti”, ”lukija”, ”saavutettava”, ”linkkijaot”.

3. Jaksota teksti silmäiltäväksi

Kulutamme verkkotekstejä vauhdikkaasti ja silmäillen. Vain harvoin jaksamme syventyä lukemaan tekstistä joka sanan. Siksi on tärkeää, että verkkoteksti tarjoaa lukijalle sekä silmäiltävää että taukoja, joista hypätä mukaan uudestaan. 

Väliotsikoiden lisäksi silmäilyä tukevat mm. lyhyet virkkeet, lyhyet kappaleet, listat ja kuvaelementit.

Varmista, että kännykällä selatessa tekstikappaleet eivät täytä koko ruutua, vaan lukija näkee kapeaksikin skaalatusta tekstistä aina kappaleiden alun ja lopun.

4. Linkitä muihin sisältöihin

Hyvä verkkoteksti käsittelee vain yhtä aihetta. Jos teksti lähtee rönsyilemään ja tai jos tuntuu vaikealta keksiä koko tekstin kokoavaa pääotsikkoa, voi olla jopa parempi jakaa teksti useammaksi verkkosisällöksi.

Verkossa on helppo ristiinlinkittää tekstien välillä ja ketjuttaa esimerkiksi artikkelisarjoja. Useimmiten on fiksua joka tapauksessa avata lukijalle uusia ovia tekstin lopuksi esimerkiksi ”Lue lisää” -listan avulla.

Muista linkittää verkossa saavutettavasti. Ohjeita tähän löytyy esimerkiksi Celian Saavutettavasti-sivustolta.

5. Tarkista linkkijakojen mukana lähtevät tiedot

Useimmiten verkkosisältöjen äärelle tullaan linkkien kautta, esimerkiksi kun joku jakaa tekstin somessa tai Google tarjoaa sitä hakutuloksena tiedon etsijälle.

Onkin tärkeää, että tekstistä lähtevä linkkijako on riittävän houkutteleva. Nykyään moniin verkkopalveluihin lähtee linkin mukana:

  • pääotsikko (n. 60–65 ensimmäistä merkkiä)
  • leipätekstin alkua
  • kuva.

Linkkijakojen tarkistamiseen löytyy verkosta hyviä työkaluja, esimerkiksi Facebookilla on oma linkkitestinsä. Tarkista linkkijaon toimivuus aina jo tekstin julkaisun yhteydessä, sillä linkin mukana lähteviä tietoja ei voi somessa jälkikäteen korjata.

Kaipaatko tukea verkkoviestintään?

Marjukka Kähönen
Marjukka Kähönen

Tuottaja: tekstityöt ja verkkoviestintä

+358 40 537 8797

|

marjukka@noonkollektiivi.fi 

Lue muita blogitekstejämme

Kenelle ja miksi infograafia teet?

Viesti vaikuttavasti infograafilla – 5 vinkkiä suunnitteluun

Marjukka Kähönen

Infograafi antaa lukijalle helposti ymmärrettävän yhteenvedon jostakin aiheesta. Joskus infograafi on jopa kustannustehokkain tapa vaikuttaa viestinnällä.
Pitää kysellä, kunnes ymmärtää.

Miksi käyttää ammattikirjoittajaa apuna viestin yleistajuistamisessa?

Anna Tommola

Kun asiat ovat monimutkaisia tai asiantuntija hukkaa työnsä kiinnostavimman kärjen, toimittaja kyselee ja paketoi aiheen selkeästi ja mielenkiintoisesti, toimittaja Anna Tommola kirjoittaa.
Teksti: kuvapankista kuvat löytyvät, kun niitä tarvitaan.

Oma kuvapankki on arvokas apu viestinnälle

Riitta Supperi

Kuvapankkien valtti on se, että niistä löytyy työkalut valtavan kuvamateriaalin hallintaan. Netin avoimien kuvapankkien tarjonta ei aina osu maaliin, joten oman kuvapankin rakentaminen kannattaa.
Close Bitnami banner
Bitnami