Viestinnän sparraus – mitä se on?

30.5.2022 | Noora Jokinen

Teemme Noon Kollektiivissa viestinnän sparrauksia monenlaisille organisaatioille: järjestöille, hankkeille, säätiöille ja kulttuurikentän toimijoille. Mutta mitä sparraus on, kenelle se sopii ja milloin siitä on hyötyä?

Viestintä haastaa tekijöitään jatkuvasti. Nopean arjen keskellä pitäisi oppia loputtomasti uutta, katsoa tulevaan, seurata toimintaympäristöä ja arvioida oman työn tuloksia. 

Samalla pitäisi onnistua puhumaan omalle jengille innostavasti viestinnän tavoitteista ja auttaa ihmisiä keskittymään tekemisissään olennaiseen. Ja tietenkin se tärkein: onnistua tuottamaan viestinnällä ihan oikeita vaikutuksia.

Monissa organisaatioissa viestintää tekevät, suunnittelevat ja johtavat ihmiset, joilla ei ole takanaan viestintäalan koulutuksen tuomaa turvaa. Ja silloinkin, kun ammatillinen tausta on viestintähommissa, haltuun otettavaa tuntuu aina olevan enemmän kuin mihin aika riittää.

Ei ihme, jos pää välillä sauhuaa. Viestinnän sparraus on tavoitteellinen työskentelytapa, joka auttaa juuri tähän tarpeeseen. 

Viestintäsparrauksissa jutellaan ja ratkotaan asioita

Sparrauksessa käydään kiinni juuri siihen viestinnän osa-alueeseen tai haasteeseen, joka oman yhteisön työssä askarruttaa. Aihe voi olla iso tai pieni, vaikkapa viestinnän strategiaprosessin kuljetus, hankkeen viestintäsuunnitelman terävöittäminen, jonkin kanavan tehokkaampi hyödyntäminen, muutosviestintä työyhteisössä – tai LinkedIn-profiilien hiominen paraatikuntoon. 

Ammattimainen sparraaja valmistautuu tapaamiseen tutustumalla asiakkaan työhön ja tarpeisiin etukäteen. Hän miettii tapaamiselle rungon ja työskentelytavan, joka voi juttelun lisäksi sisältää myös jäsentävää työpajatyöskentelyä, lyhyitä alustuksia teemasta tai hands on -paneutumista jonkin tietyn viestintävälineen tai -kanavan käyttöön. 

Tapaamisia voidaan sopia yksi tai useita. Itse teen jatkuvasti sparrausta sekä yksittäisinä parin tunnin tapaamisina, muutaman kerran sarjoina että pidempinä kehittämisprosesseina, joissa voidaan tavata vaikkapa kuukausittain koko vuoden ajan.

Kenelle viestinnän sparraus sopii?

Sparraus sopii hyvin ajattelun tueksi viestinnän vetovastuullisille, kuten toiminnanjohtajille, pääsihteereille, viestintäpäälliköille ja -suunnittelijoille tai hankevastaaville. Sparrausta voi hankkia myös ryhmälle. Hanketiimi, johtoryhmä tai asiantuntijaporukka hyötyy usein kovasti ulkopuolisen katseesta työhönsä ja ammattilaisen ohjaamasta keskustelusta. 

Julkaisut, raportit, lehtiuudistukset tai yksittäiset tekstit voivat lähteä lentoon juuri siitä pienestä sysäyksestä, jonka ulkopuolinen pystyy antamaan.

Itse ajattelen, että sparrauksen tärkein tehtävä on selkeyttää ja jäsentää ajattelua. Mitä ovat tärkeimmät tavoitteemme asiassa X? Miten niihin parhaiten päästään olemassa olevilla resursseilla? Mitä voimme tehdä uusilla tavoilla tai mistä voimme ehkä luopua?

Ihmiset yleensä tuntevat erinomaisesti oman työkenttänsä ja sen haasteet. Useimmiten myös ratkaisut ovat vähintäänkin takaraivossa muhimassa. 

Mutta kun ideoita ja suunnitelmia on paljon ja ulkoisia impulsseja vielä enemmän, fokus helposti karkaa ja tekeminen rönsyilee. Silloin ohjattu keskustelu auttaa löytämään punaisen langan, sanoittamaan olennaiset asiat ja keskittämään rajalliset voimat olennaiseen.

Viestintäsparraus opettaa uutta ja rohkaisee tekemään

Kun aihe on luonteeltaan käytännöllisempi, vaikkapa uuden somekanavan haltuunotto, sparraus voi olla luonteeltaan myös uusien taitojen opettelua ja omaksumista. 

Samalla on tärkeää purkaa tekemisen esteitä: vahvistaa luottamusta, osoittaa uuden asian hyödyt ja sytyttää kipinä tekemiseen. Ei riitä, että tietää, miten Twitter toimii, jos twiittaaminen ahdistaa. 

Kokenut sparraaja tuo mukanaan kyvyn katsoa työtä ulkopuolelta sekä laajan taustaosaamisen aiemmasta työskentelystä kymmenien muiden organisaatioiden kanssa. 

Parhaimmillaan tapaamisen loppufiilis on helpotus: jes, nythän tämä asia saadaan ratkeamaan! Tiedän mitä teen seuraavaksi – ja mistä saan apua, kun ajatukset seuraavan kerran jumittuvat. 

Älä jumita yksin. Ota yhteys, niin jutellaan! 

Viestinnän sparraajamme käytettävissäsi

  • Noora Jokinen – viestinnän suunnittelu, kehittämisprosessit, strateginen viestintä
  • Miia Savaspuro – media, esiintyminen, kriisiviestintä, strateginen viestintä
  • Pauliina Saares – strateginen viestintä, vastuullisuus- ja vaikuttamisviestintä
  • Anu Dufva – some-viestintä, Canvan käyttö
  • Riitta Supperi – visuaalinen viestintä, kuvakonseptointi
  • Anne Ignatius – selkeä ja sujuva teksti, kielenhuolto, uutisten ja erilaisten artikkeleiden terävöittäminen, aikakauslehtien uudistaminen
  • Anna Tommola – lehti- ja verkkokirjoittaminen, kirjallinen viestintä, kielenhuolto
Close Bitnami banner
Bitnami