Ilmettä uudistaessa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä.
Noora Jokinen.
toimitusjohtaja

Neljä asiaa, jotka olen oppinut ilmeen uudistamisesta

Uudistimme Noonin visuaalisen ilmeen äskettäin. Huhhuh, ihanaa ja kamalaa! Tai siis ilme julkaistiin äskettäin – työn äärellä olemme olleet jo reilun vuoden.

Teemme visuaalisten ilmeiden suunnittelua ja uudistuksia jatkuvasti asiakkaille, joten oman ilmeen uudistus tarjosi hyvän hetken pysähtyä myös prosessin ja työtapojen äärelle. 

Kirjasin neljä asiaa, joista kaikista opin itse tällä kierroksella jotakin olennaista. 

1. Ihmiset

Mieti heti alussa, keitä kaikkia visuaalisen ilmeen uudistus koskettaa. Ketkä sitä tulevat käyttämään työssään ja miten? Keiden työhön sillä on vaikutusta? Entä kenelle uudistus tehdään – ja keiden kaikkien havainnoista ja hoksaamisista voi olla prosessissa hyötyä? 

Kuka ideoi ja suunnittelee – ja keitä tarvitaan kommentoimaan ehdotuksia eri vaiheissa? Entä kuka tekee tärkeät valinnat ja päätökset, kun on niiden aika? 

Meidän omassa porukassamme työ taisi olla henkisesti jo käynnissä, kun itse kuulin siitä ensimmäisen kerran. Ja hyvä niin: tarve oli tunnistettu. Ensimmäisiä versioita tutkittiin pienellä ydinjengillä, jonka jälkeen jalostuneemmat esiteltiin koko työyhteisölle. 

Asiakkaiden äänen otimme mukaan omasta mielestäni liian myöhäisessä vaiheessa. Niistä hyvistä huomioista olisimme saaneet enemmän irti jo aiemmin. Tämän opin nappaan itse talteen. 

2. Aika

Varaa uudistusprosessiin aikaa. Sitä tarvitaan kahdessa eri merkityksessä: työaikaa olennaisten ihmisten kalentereista eri työvaiheisiin (tavoitteiden kirkastaminen, versioiden kommentointi, päätökset) ja prosessointiaikaa, jonka aikana näkemykset saavat muhia ja jalostua. 

Prosessointia nimittäin tarvitaan, koska ilmettä uudistaessa ollaan aina perimmäisten kysymysten äärellä. Tai jos niiden äärellä ei ihan aluksi oltaisikaan, sinne tyypillisesti päädytään. Mistä organisaatiomme työssä on pohjimmiltaan kyse? Mikä on olemassaolomme tarkoitus tai identiteettimme ydin? Millainen visuaalisuus palvelee parhaiten tavoitteidemme toteutumista? 

Ripeä prosessi voi toimia hyvin, jos pohjatyöt ovat kunnossa ja olennaisten ihmisten pöydillä ei ole juuri muita hommia. Tavallisempaa taitaa kuitenkin olla, että visuaalista ilmettä uudistetaan yhtenä asiana lukemattomien muiden rinnalla.

Riittävän rauhalliseksi suunniteltu prosessi turvaa mahdollisuuden kysyä matkan varrella myös vaikeat kysymykset. Ja ne taas ovat edellytys onnistuneelle lopputulokselle. 

(Ja hei, tässä kohdassa meidän omassa työtavassamme mielestäni onnistuttiin! Jes!)  

3. Tunteet

Kyllä, tunteet! Muutokset herättävät aina tunteita, meissä kaikissa. Yksi innostuu heti, toinen lämpiää vähän hitaammin. Kolmatta huolestuttaa ja neljäs on sitä mieltä, että valittu suunta on aivan väärä. 

Visuaalisen viestinnän kohdalla tunteita herää paljon myös siksi, että yksi visuaalisuuden olennainen tehtävä on juuri herättää tunteita. Jokainen yhteisön jäsen on jotain mieltä siitä vanhasta ilmeestä – ja kertoo auliisti näkemyksensä myös uudesta. 

Lisäksi väreihin, muotokieleen tai kuvavalintoihin liittyy runsaasti henkilökohtaisia mieltymyksiä, eri vuosikymmenten ja visuaalisten ympäristöjen kasaamia kerrostumia ja oman elämänhistorian kautta heijastuvia mielikuvia. 

Siksi on tärkeää, että prosessoinnille on varattu riittävästi tilaa ja aikaa, ja myös huolenaiheet tulevat kuulluiksi. 

Samalla yhteiset keskustelut on tärkeää liittää napakasti tavoitteisiin: miksi uudistamme, mihin vaikutuksiin ilmeellä pyrimme? Millainen toteutus palvelee parhaiten työtämme? Aina se, mikä omaa silmää miellyttää eniten, ei ole paras ratkaisu yhteiseksi työkaluksi.  

(Paljastus: meidät tämä keskustelu jakoi selvästi syntymävuosien mukaan. Mahdollisten väripalettien äärellä mietittiin, onko tietty väri esim. “liian” tai “just ihanasti” ysäriä. Arvaatko, kumpaan jengiin kuuluin?)

4. Luottamus

Tämä on ehkä tärkein opetus. Kun olen tilannut työn visuaalisen alan ammattilaiselta, minulla on lupa luottaa visuaalisen alan ammattilaisen osaamiseen. 

Kommentteja ja huomioita ilmeen versioista voi olla fiksua kerätä isoltakin porukalta. Ne muodostavat aineiston, johon voi tukeutua lopullisia valintoja tehdessä. Päätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä huutoäänestyksellä, vaan juuri siinä kohdassa kannattaa nojata ammattilaisen osaamiseen. 

“Me ollaan nyt kerrottu, mitä tää meissä herättää. Jatka sä tästä!”

Omassa uudistuksessamme tämä oli mahdollisesti kaikkein ihanin vaihe. Oli prosessoitu, keskusteltu ja oltu mieltä. Oli pyritty ilmaisemaan tavoitteet kirkkaasti. Ja ei, emme olleet millään tavalla yksimielisiä valinnoista.  

Siinä kohdassa uskalsimme irrottaa ja sanoa meidän mahtaville graafikoille, että hei, tosi hyvältä näyttää. Me luotetaan, että te osaatte hommanne. Että antakaas mennä,  jalostakaa ja viimeistelkää! Luotamme, ja otamme lopputuloksen iloisena vastaan. 

Tässä ollaan nyt. Ja varsin tyytyväisinä vielä! Ilolla kuulemme huomioita ja fiiliksiä uudesta visuaalisuudesta.

Millaisen prosessin ilmeen uudistaminen vaatisi sinun yhteisössäsi?

Lue muita blogitekstejämme

Miten saan johdon viestimään muutoksesta?

Johtaja muutoksen keskellä – miten viestit?

Noora Jokinen

Emännöin taannoin Noon Kollektiivin webinaaria muutosviestinnästä. Saimme osallistujilta runsaasti ennakkokysymyksiä. Yksi aihepiiri pomppasi esiin kymmenien kysymysten joukosta ja sai minut huolestumaan.
Vaikuta, kun ehdokkaat vasta muotoilevat viestejään!

Mitä, taas vaalit?! Valmistaudu vaikuttamaan jo nyt

Noora Jokinen

Kunta- ja aluevaalit järjestetään huhtikuussa 2025. Jos suunnittelet vaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä tai viestintää, älä jätä sitä viime tinkaan. 
Kenelle ja miksi infograafia teet?

Viesti vaikuttavasti infograafilla – 5 vinkkiä suunnitteluun

Marjukka Kähönen

Infograafi antaa lukijalle helposti ymmärrettävän yhteenvedon jostakin aiheesta. Joskus infograafi on jopa kustannustehokkain tapa vaikuttaa viestinnällä.